Terveytemme perusta on kaikkien elintemme toimintaa säätelevän “keskustietokoneen” (= aivot) moitteeton toiminta ja elinten hapensaannin tasapaino.
Uusi hoito-ohjelmamme auttaa seuraavissa oireissa/kohteissa:
- Ikääntyminen ja siihen liittyvät terveysongelmat
- Aivojen hapen puute ja muistisairaudet
- Nivelrikko eli osteoartriitti, OA
- Urheilijoitten suorituskyky, hapenottokyky (VO2max) ja flow-tila
2. Aivojen hapenpuute ja muistisairaudet
AIVOSAIRAUDET on merkittävin terveysongelma kehittyneissä maissa, esim. Suomessa arvioitu vuosikustannus on yli 5 miljardia.
HBA:sta ja Evanes®:sta saattaa olla hyötyä muistihäiriöissä ja muissa aivotoiminnan häiriöissä.
| AIVOSAIRAUKSIEN ESIINTYMINEN MAAILMAALLA | POPULATION % BY AGE-GROUP 2014 | ||
|---|---|---|---|
| 50-64 | 65-79 | 80+ | |
| EU | 19,9 (2003: 17,7) | 13,4 (2003: 12,4) | 5,1 |
| FINLAND | 20,7 | 14,4 | 5,0 |
| SWEDEN | 18,1 | 14,3 | 5,2 |
| UK, FRANCE, GERMANY | 18-20 | 14 – 15,8 | 5,4 – 5,7 |
| In general, 50+ age group about 40% of population |
Oireita jotka useimmiten johtuvat aivojen hapenpuutteesta
Nykyihmisellä on ylisuuret ja energiasyöpöt aivot: ne kuluttavat 25% saamastamme hapesta vaikka painavat vain 2% kokonaispainostamme. Siksi ne ovat hyvin herkkiä hapensaannin häiriöille, joita alkaa esiintyä ikääntyessä verenkierron tehokkuuden alentuessa.
Lievä tilapäinen hapenpuute aivoissa on ikääntyneillä erittäin tavallista. Mitkään kuvantamis- tai muut tutkimukset eivät luotettavasti paljasta sitä. Ainoa keino on oireitten kartoitus.
Oheisena kysely lievän tilapäisen tai paikallisen aivojen hapenpuutteen oireista. Ympäröi oikea vaihtoehto:
| OLETKO KOKENUT? | ||||
|---|---|---|---|---|
| 1. Väsymystä, voimattomuuden tunnetta | En ole | 1-3 krt viikossa | useammin | |
| 2. Päänsärkyä (yli 2-3 t kestävää) | En ole | 1-3 krt viikossa | useammin | |
| 3. Tasapainohäiriötä, pahoinvointia | En ole | 1-3 krt viikossa | useammin | |
| 4. Unihäiriöt: | ||||
| a) Nukahtamisvaikeutta | En ole | 1-3 krt viikossa | useammin | |
| b) Heräilyjä (yli 2 krt/yö) | En ole | 1-3 krt viikossa | useammin | |
| c) Restless legs | En ole | 1-3 krt viikossa | useammin | |
| 5. Hienomotoriikan ja/tai tuntoaistin häiriöitä | En ole | 1-3 krt viikossa | useammin | |
| 6. ”Brain fog” ja/tai muita tajunnan hämärtymisiä | En ole | 1-3 krt viikossa | useammin | |
| 7. Muita mahdollisia hypoksiaoireita | En ole | 1-3 krt viikossa | useammin | Mitä muita? |
ELI: jos jotain oiretta 1-3 kertaa viikossa suositamme hoito-ohjelmaksi HBA:a (60 min 1,75 ATA:n paineessa ilmaa hengittäen n. 2 kertaa viikossa)
KOSKA KYSEESSÄ ON HOITOKOKEILU TARJOAMME HOITOA HYVIN EDULLISESTI (50€/ KERTA). Ota yhteys ja varaa aika täältä.
Lääkkeetön vaihtoehto, jolla voidaan ehkäistä/hoitaa muistisairauksia ja parantaa muistia
Onko sinulla muistiongelma?
Jos koet, että muistisi on alkanut merkittävästi heiketä ja olet yli 60 vuotias, sinulla on todennäköisesti AAMI (age-associated memory impairment), jonka esiintyvyys suomalaisilla yli 60 v:lla on noin 40% (Koivisto K ym. Neurology 1995 Apr).*
Muisti heikkenee normaalisti iän mukana, eikä se siis ole sairaus.
Voit helposti varmistaa, että kyseessä ei ole dementoiva sairaus MMSE testillä (http://www.muistiasiantuntijat.fi/media-files/testit/MMSE.pdf). Jos MMSE testitulos (pisteet) on alle 25 on syytä hakeutua neurologille. Muuten (pisteesi 25-30) voit edetä seuraavasti:
- Tärkein syy muistisairauksien syntyyn luultavasti on aivojen tiettyjen alueitten riittämätön hapen saanti (hypoksia). Aivot painavat vain 2% ruumiin painosta, mutta käyttävät 25% kehon kokonaisenergiasta, jonka perusta on happi. Hypoksia johtaa lievään stressiin ja edelleen krooniseen tulehdusreaktioon.
- Tärkein syy muistihäiriöiden lisääntymiseen on se, että elämme pitempään. Toinen ilmeinen syy ovat monet ”terveyden ylläpitoon” käytetyt lääkkeet. Myös erityisesti rauhoittavat mieliala- ja unilääkkeet lamaavat aivotoimintaa ja siksi varmasti edistävät muistihäiriöitä mutta on raportoitu, että jopa erityisen tehokkaiksi terveyden edistäjiksi esitetyillä statiineilla (kolesterolilääkkeet) ja betasalpaajilla olisi haittavaikutuksia muistiin. Siksi, jos muistisairaus antaa oireita, kannattaa harkita lääkkeitten lopettamista ja pyrkiä korvaamaan niitä ruokavaliolla.
- Lisäksi kannattaa lisätä kaikenlaisia aktiviteetteja (fyysistä ja henkistä – eli ”aerobic & aevobic”) – ja samalla siis tukea muistia. Verkosta löytyy paljon hyviä ohjeita. Pyri myös vähentämään stressiä.
- Jos sinulla on jo AAMI, MCI tai Alz oireita, kannattaa aloittaa hoito aivojen happipitoisuutta korjaavalla hoitokuurilla. Se sisältää 30 hoitokertaa ylipainekammiossa. Ko hoidolla varmistetaan aivojen riittävä hapensaanti, mutta samalla sen on osoitettu hidastavan ikääntymistä jopa 25 vuodella (Hachmo ym 2020).
Edellisen jälkeen aloita Evanes® vagus-stimulaatiohoito (taVNS) – aluksi 3 kuukauden ajan 60 minuuttia kahdesti päivittäin, sen jälkeen kerran päivässä.
Evanes® käyttää heikkoa sähkövirtaa stimuloimaan ihoaläpäisevästi vagus- eli kiertäjähermon korvahaaraa. Laitetta valmistaa kotimainen SaluStim Group Oy: https://evanes.fi
Autonominen hermosto ANS ja muistihäiriöt
Aivojemme tärkein tehtävä ei suinkaan ole ajatteleminen – vaan toimia kehomme “keskustietokoneena” ja säädellä elintoimintojamme. Tämä säätely tapahtuu AUTONOMISEN HERMOSTOMME (AH, ANS) välityksellä. AH:ssa on kaksi vastakkaista vaikuttavaa osaa:
SYMPAATTINEN systeemi JA PARASYMPAATTINEN (=vagus) systeemi.
Useimpien sairauksien oletetaan syntyvän autonomisen hermoston tasapainohäiriöstä: sympaattinen yliaktiviteetti (taistele-tai-pakene) jää päälle, koska parasympaattinen (rentoudu) ei pysty palauttamaan tasapainoa. Lisäämällä vagustoimintaa voidaan saavuttaa terveys ja hyvinvointi.
Ihmisen ikääntyessä muistihäiriöiden todennäköisyys lisääntyy suuresti.
Muistihäiriöitä on kolmea eri astetta:
- Ikähuonomuistisuus eli Age-associated memory impairment (AAMI), noin 40%:lla yli 65 v väestöstä on AAMI. Sellaisia henkilöitä EU:ssa noin 40 miljonaa ja USA:ssa noin 28 miljoonaa.
Vain noin 1%:lle kehittyy dementia. - Lievä kognitiivinen häiriö eli mild cognitive impairment (MCI) edustaa vaikeampiasteista muistihäiriötä, joka esiintyy noin 10%:lla yli 65 vuotiaista. Noin 15%:lle kehittyy Alzheimerin tauti. MCI:tä potevia on Suomessa noin 110.000, EU:ssa n. 9M, USA:ssa noin 6.6M.
- Alzheimerin tauti esiintyy noin 11%:lla yli 65 vuotiaista. Tauti lisääntyy koska ihmiset elävät pitempään. Alzheimerin tautia potevien osuus eri ikäryhmissä USA:ssa: 85+ v – 38%, 75-84 v, 44%, 65-74 v, 15%, <65 v, 4%
Alzheimerin taudin ja dementian globaaliksi kustannukseksi on arvioitu $605 miljardia ($226 miljardia USA:ssa) , joka on sama kuin 1% koko maailman bruttokansantuotteesta.
Kaikki alkoi siitä, kun prof KB Clark ym havaitsivat, että vagus hermon sähköstimulaatio (vagal nerve stimulation, VNS) paransi muistia rotilla (1). He laajensivat havaintonsa ihmisen oppimiseen: tutkimalla sellaisten potilaiden muistia, joille oli epilepsian takia implantoitu VNS-laite he havaitsivat, että VNS parantaa merkittävästi oppimista ja muistia ihmisellä (2; Clark ym Nature Neurosci 1999).
Myöhemmät tutkimukset ovat vahvasti tukeneet heidän alkuperäisiä havaintojaan ja lisäksi osoittaneet, että VNS edistää uusien hermosolujen syntymistä koe-eläimen hippokampuksessa (aivojen ehkä tärkein muistiin liittyvä rakenneosa) (3). VNS:n on siis havaittu paitsi merkittävästi parantavan verbaalista muistia, myös lisäävän aivojen muovautuvuutta (plastisiteettia). Pitkäaikaisen VNS:n osoitettiin parantavan Alzheimer-potilaiden kognitiivista tilannetta (4).
Kaikki edellämainittu tutkimus osoittaa, että VNS voi olla varteenotettava, lääkevapaa keino estämään muistin heikkenemistä ja jopa parantamaan muistia (4).
Aivojen toimintaa pyritään lääketieteessä säätelemään pääosin lääkkeillä tai leikkauksilla (vrt. lobotomia, ensimmäisen teki v. 1935, portugalilainen neurologi Antonio Moniz, sai siitä lääketieteen Nobelin v.1949).
Edellisten lisäksi aivotoimintaa on pyritty hoitamaan sähköstimulaatiolla: sähkösokit aloitettiin jo v. 1938 ja käytetään edelleen. Tämän ns. Neuromodulaatio-hoitomuodon uudempia tulokkaita ovat Syväaivostimulaatio (deep brain stimulation) – aloitettu v. 1997 etenkin Parkinsonin tautiin, tremoriin ja dystonioihin, sekä Vagushermon stimulaatio (vagal nerve stimulation eli VNS), jonka FDA hyväksyi epilepsian hoitoon v. 1997, ja masennukseen v. 2005.
VNS :ssa eletrodi operoidaan kaulalla sijaitsevaan hermorunkoon. Yli 100 000 potilasta on saanut VNS elektrodin USA:ssa. Tavanomainen VNS edellyttää siis kirurgiaa, mutta se voidaan korvata stimuloimalla ihoaläpäisevästi vaguksen korvahaaraa (Arnoldin hermoa). Tämän transkutaanisen aurikulaarisen VNS:n (taVNS) on osoitettu aktivoivan aivoja samaan tapaan kuin implantoitua vaguselektrodia stimuloitaessa (5-7).
Evanes® : taVNS, vaikutusmekanismi: 1. parantaa muistia 2. vähentää stressiä 3. Vähentää lievää tulehdusreaktiota
Lisäksi Evanes® voi epäsuorasti olla hyödyllinen vähentämällä lääkkeiden tarvetta ja parantamalla elämän laatua.
1. Clark KB, Smith DC, Hassert DL, Browning RA, Naritoku DK, Jensen RA. Posttraining electrical stimulation of vagal afferents with concomitant vagalefferent inactivation enhances memory storage processes in the rat. Neurobiol Learn Mem. 1998 Nov;70(3):364-73
2. Clark KB1, Naritoku DK, Smith DC, Browning RA, Jensen RA. Enhanced recognition memory following vagus nerve stimulation in human subjects. Nat Neurosci. 1999 Jan;2(1):94-8.
3. Ogbonnaya S1, Kaliaperumal C. Vagal nerve stimulator: Evolving trends. J Nat Sci Biol Med. 2013 Jan;4(1):8-13.
4. Vonck K1, Raedt R2, Naulaerts J3, De Vogelaere F4, Thiery E5, Van Roost D6, Aldenkamp B7, Miatton M8, Boon P9. Vagus nerve stimulatio25 years later!What do we know about the effects on cognition? Neurosci Biobehav Rev. 2014 Sep;45:63-71
5. . Kraus T, Hösl K, Kiess O, Schanze A, Kornhuber J, Forster C. BOLD fMRI deactivation of limbic and temporal brain structures and mood enhancing effect bytranscutaneous vagus nerve stimulation. J Neural Transm. 2007;114(11):1485-93.
6.Dietrich S, Smith J, Scherzinger C, Hofmann-Preiß K, Freitag T, Eisenkolb A, Ringler R. A novel transcutaneous vagus nerve stimulation leads to brainstem and cerebral activations measured by functional MRI. Biomed Tech, 53(3): 104-11, 2008
7. Polak T, Markulin F, Ehlis AC, Langer JB, Ringel TM, Fallgatter AJ. Far field potentials from brain stem after transcutaneous vagus nerve stimulation: optimization of stimulation and recording parameters J Neural Transm. 2009 Oct;116(10):1237-42.
