Ylipaineen aiheuttamat vaikutukset
Hoito alkaa siten, että kammion sisällä painetta nostetaan hitaasti 1.0-1.5 bariin (joka vastaa 10-15 metrin sukellussyvyyttä), jolloin korviin tulee paineen tunne kuten lentokoneessa laskeutumisen aikana. Leukoja liikuttelemalla ja nieleskelemällä paineentunne useimmiten häviää, usein kannatta tehdä myös ns. valsalvan manööverejä paineen tasaamiseksi välikorvissa.Jos paineentasaus ei onnistu, korviin tulee kipu ja paineistus joskus sen takia keskeytetään. Paineistusvaikeuksia esiintyy muutamalla prosentilla potilaista. Samantapaisia oireita voi syntyä myös nenän sivuonteloista, jolloin kannatta käyttää nenää avaavia tippoja tai suihkeita.
Sivuvaikutukset
Aina ennen ylipainehappihoitoa potilas tulee tutkia mahdollisten hoitoon vaikuttavien yleissairauksien varalta.
Hoidon aikana potilaita seurataan kaiuttimen ja videokameran välityksellä ja ylipainehappihoitoon perehtynyt lääkäri on aina paikalla hoidon ajan. Kesken hoidon on mahdollista tulla ulos kammiosta.
Ylipainehappihoito on yleisesti hyvin siedettyä ja komplikaatioita esiintyy harvoin.
Happimyrkytysoireet
Ylipainehappihoito on niin suunniteltu, että happimyrkytystä esiintyy hyvin harvoin. Oireina on huonovointisuus, sormien ja kasvojen nipistely, näkö- ja kuulohäiriöt ja lopulta kouristukset. Käytettäessä korkeintaan 1.4 barin paineistusta oireiden on raportoitu esiintyvän 1 tapauksessa 10 000:sta. Hoito on yksinkertaista sillä ne häviävät heti kun 100%:n hapen hengittäminen lopetetaan.
Muut mahdolliset komplikaatiot
Tärkein ylipainehappihoidon epäonnistumisen syy on suljetun paikan kammo. Keuhko-ongelmia voi syntyä erityisesti potilaille, joilla on voimaakkaasti alentunut keuhkofunktio, erityisesti aikaisemman ilmarinnan (pneumothorax) seurauksena.
Vasta-aiheet
– Hoitamaton ilmarinta (pneumothorax)
– Aikasemmin sairastettu itsestään syntyvä ilmarinta (spontaani pneumothorax)
– Pleuraliikkeen alentuminen, kiinikkeet, vaikea keuhkolaajentuma (emfysema)
– Aktiivinen epilepsia
– Vaikean aivovamman jälkeinen epilepsiataipumus
– Vaikea-asteinen keuhkofunktion alenema
– Vaikeat sydämen rytmihäiriöt, AV-katkokset (AV-blokit), rinnan ahdistus (angina pectoris)
– Sydämen toiminnanvajaus
– Korvatorven ja nenän sivuonteloiden aukkojen tukokset
– Ylähengitystieinfektiot ja nenän sivuontelotulehdukset (sinuiitit)
– Hoitamaton myrkkystruuma
– Ahtaanpaikan kammo (klaustrofobia)
– Alkoholin nauttiminen muutama tunti ennen hoitoa
– Ylenmääräinen väsymys
– Raskaus
Mitä ei saa ottaa painekammioon
Paineelle herkkiä esineitä:
Kellot, kovat piilolinssit, kuulakärkikynät, hammasproteesit, tavarat joissa on ilman täyttämä ontelo.
Palovaarallisia aineita/esineitä:
Savukkeet, sytyttimet, tulitikut, hiuslakka, hiuskiinnikket, kosmetiikka, voiteet, öljyt, rasvat, huulipuna, kaasupullot, kädenlämmittimet, korut.
Elektronisia laitteita/vastaavia:
Tietokoneet, tietokonepelit, MP3 soittimet, kännykät, avaimet, avaimenperät.
Olkaa hyvä, ottakaa mukaan vaatetus, joka ei aiheuta staattista sähköä: ei silkkiä, ei nailonia, ei synteettisiä materiaaleja, ota pois hiuskiinnikkeet, pese pois hiuksista lakat ja geelit, pese iholtasi pois kosmetiikka, poista huulipuna, voiteet, rasvat ja öljyt.
Painekammion käytöstä on tarkat säännöt, olkaa hyvä ja seuratkaa henkilökunnan ohjeita vaikka ne eivät aina tuntuisi teistä ymmärrettäviltä.
Helsinki Ear Instituten painekammiolla merkittävä historia suomalaisessa sukellusteknologiassa
Helsinki Ear Instituten painekammio on Rauma-Repola Oceanic:sin valmistama. Painekammiot olivat yksi osa Rauma-Repola oceanicsin meriteknologiaan perustuvaa tuotteistoa. Kammio toimitettiin alun perin Kuopioon, josta Helsinki Ear Instituten lääkäriaseman perustaja lääkäri Jukka Ylikoski hankki sen ja siirrätti Helsinkiin. Rakenteeltaan kammio on sylinterin muotoinen kammio sulkutilalla. Kammiossa on paikat 6 istuvalle potilaalle tai 2 paaripotilaalle. Kammion paineistusta voidaan ohjata sekä kammiosta sisältä, että ulkopuolelta ohjauspaneelista.
Rauma-Repola konepajakonsernin tytäryhtiö, Rauma-Repola Oceanics perustettiin 1983 kehittämään ja valmistamaan syvänmeren sukellusaluksia ja muuta meriteknologiaa. Tytäryhtiön perustamisen taustalla oli riskienhallinta. Koska sukellusteknologian kehittäminen ja myyminen Neuvostoliittoon tiedettiin olevan poliittinen ja taloudellinen riski, haluttiin suojata emoyhtiötä sen seuraamuksilta. Pariisin rauhansopimuksen 17. artiklan mukaan Suomi ei saa valmistaa eikä pitää hallussa sukellussaluksia (Finlex), virallisen tulkinnan mukaan määräys koski ainoastaan sotilaskäyttöön tarkoitettuja aluksia. Tästä syystä valtiovalta ei puuttunut Rauma-repolan toimintaan. Presidentti Koiviston kerrotaankin vastanneen Yhdysvaltain presidentin George Bushin, suurlähettilään ja varaulkoministeri painostukseen että: “Suomen lain mukaan valtiovallalla ei ole mahdollisuuksia puuttua siihen millaisia tuotteita yksityiset yritykset kehittävät tai kenen kanssa ne käyvät kauppaa niin kauan kun ne eivät riko lakia”. Rauma-Repolan tapauksessa seurattiin erityisen tarkasti että, tuotteet täyttivät bilateraalisopimuksen vaatiman 85% kotimaisuusasteen.
Rauma-Repola oli 1980-luvulla Suomen kuudenneksi suurin yritys ja työllisti 18 000 henkilöä. Yhtiö kehitti ja toimitti 1980-luvulla Neuvostoliiton tiedeakatemialle syvänmeren-sukellusalukset Mir1 ja Mir2. Mir-alukset ovat edelleen lähes 30 vuoden jälkeenkin syvänmeren-sukellusalusten huippua, ja aktiivisessa käytössä Venäjän tiedeakatemialla. Ne ovat käytössä olevista syvänmeren-aluksista toimintakykyisempiä ja ketterimpiä. Rauma-Repolan painekammiot ja Mir-sukellusalukset valmistettiin Lokomon Hatanpään tehtaalla Tampereella. Perinteisesti sukelluskellojen miehistökammiot valmistetaan hitsaamalla titaani-levystä, osittain tästä syystä yhdysvallat eivät uskoneet että Rauma-Repola kykenisi valmistamaan sukellusalusta. Mir-sukellusalusten miehistökammiot valmistettiin kuitenkin valamalla Yhdysvalain laivaston 1960-luvulla kehittämästä Maraging-erikoisteräksestä. Maraging-teräksen lujuus-paino suhde on jopa 1+% parempi kuin titaanilla ja siksi se on erinomainen materiaali sukelluskelloon. Maraging-teräs ei alkuperäisenä seoksena ollut valu-kelpoista, mutta Lokomon metallurgit kehittivät siitä valettavan seoksen. Valetuissa kappaleissa sisäosan huokoset vaikuttavat merkittävästi kappleen paineen-kestoon, jo 2mm huokonen heikentää kestävyyttä merkittävästi. Rauma-Repolan Oceanicsin projektiryhmä ratkaisi huokoisuuden aiheuttaman ongelman valamalla miehistöpallosta 200mm paksun ja hiomalla sisäosan huokoisen osuuden pois. Pallon seinämävahvuus ohennettiin 40mm jolloin siitä saatiin riittävän kevyt, mutta vahvuudeltaan riittävä kestämään 600 bar:in paine. Yhdysvaltalaiset arvioivat miehistökammioiden eliniäksi noin 30 sukellusta, mutta ne ovat edelleen aktiivisessa käytössä satojen sukellusten jälkeenkin.